Miten hajuaisti toimii?

Kaikki aistit toimivat samalla tavalla. Jokin ympäristön ärsyke saa aikaan sen, että siihen erikoistunut reseptori reagoi. Se saa aikaan kemiallisen reaktion, joka aiheuttaa aivoihin kulkevan hermoimpulssin. Aivoissa syntyy aistimus. Ympäristössä on asioita, joille ihmisellä ei ole reseptoria, kuten radioaallot. Ihmisellä on noin 380 erilaista hajureseptoria. Koirilla erilaisia hajuihin reagoivia reseptoreita on noin 870. Koira voi haistaa sellaisia asioita, joita ihminen ei voi, koska koiralla on enemmän erilaisiin hajumolekyyleihin reagoivia reseptoreita. Yksi hajuaine voi aktivoida yhden tai useampia reseptoreita. Eri hajut saavat siis aikaan useita erilaisia reseptorien reaktioyhdistelmiä!

Kun ilma virtaa koiran nenään, se läpäisee ensin epiteelin, joka puhdistaa, kosteuttaa ja lämmittää syvemmälle kulkeutuvaa ilmaa. Hajuepiteelit, joissa hajuja vastaanottavat reseptorit ovat, ovat vasta syvemmällä koiran nenässä. Kun koira hengittää normaalisti, vain osa hengitysilmasta kulkeutuu reseptoreihin asti. Nuuhkimalla koira saa enemmän ilmaa syvemmälle nenäänsä ja siten myös enemmän hajumolekyylejä hajureseptoreihin.

Nuuhkimisella on monia tehtäviä. Tärkein niistä on hajumolekyylien kuljettaminen tarpeeksi syvälle nenään. Nuuhkiminen aiheuttaa nenän ulkopuolella ilmavirtauksia, jotka irrottavat hajumolekyylejä alustasta ilmaan: näin koira saa vielä enemmän hajumolekyylejä nenäänsä tarkasteltavaksi. Nuuhkiminen myös lämmittää koiran hengittämää ilmaa, ja lisäksi se aktivoi hajuaistimukseen reagoivia aivojen osia. Koirilla on myös hyvä syy nuuhkia kiinnostavia kohteita läheltä – tekniikka kun saa ilman virtaamaan nenään juuri optimaalisella tavalla.

Nenääkin voi treenata

Koiran 870 hajureseptoria uusiutuvat 30–60 päivän välein. Kuolleen hajureseptorin tilalle syntyy uusi, mutta se ei välttämättä ole samanlainen kuin edeltäjänsä. Hajusolut muokkautuvat siihen ympäristöön sopivaksi, jossa koira elää. Koiralle erityisen tarpeellisten reseptorien määrä siis lisääntyy.

Hajureseptorien lisäksi myös hajuja käsittelevät hermokeräset kasvavat ja hermoradat vahvistuvat, kun koira käyttää niitä paljon. Harjoittelemalla on siis mahdollista voimistaa johonkin tiettyyn hajuun reagointia: huumekoira havaitsee entistä pienemmän huume-erän, hypokoira havaitsee laskevan verensokerin entistä herkemmin ja kantarelleja etsivä koira löytää entistä paremmin sammaleenkin alle piiloutuneet sienet.

Hajuilla on merkitystä

Koiran hajumuisti alkaa toimia hyvin varhain ja se on myös hyvin pysyvä. Sen vuoksi esimerkiksi hajuun liittyvistä peloista on vaikea päästä eroon: haju aiheuttaa koirassa negatiivisen tunnetilan.

Kaikki hajut eivät edes pääse tietoiseen osaan aivoja, vaan koira yksinkertaisesti reagoi niihin automaattisesti. Tätä epätietoista eli limbistä järjestelmää ei voi hallita koulutuksella. Toisaalta silloin kun koira opetetaan tunnistamaan ja etsimään tiettyä hajua, se on käsiteltävä tietoisessa järjestelmässä, koska haju aiheuttaa ihmisen opettaman käytöksen. Hajut siis vaikuttavat sekä tietoiseen että tiedostamattomaan käyttäytymiseen.